Sairauskassan säännöt

Toimihenkilösairauskassa Metan Säännöt 1. 1. 2019 alkaen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Toimihenkilösairauskassa Meta.

Kassan kotipaikka on Turku.

2 §

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 100 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat

  1. Aker Arctic Technology Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, As BLRT ERA (vain Naantalissa sijaitsevan Turun Korjaustelakka Oy:n alueella työskentelevät toimihenkilöt), OÜ Baltic Premator, Suomen sivuliike (vain Naantalissa sijaitsevan Turun Korjaustelakka Oy:n alueella työskentelevät toimihenkilöt, Evac Oy, Fiskars Finland Oy Ab, Fiskars Oyj Abp, Meyer Turku Oy, Pernotrans Oy, Piikkio Works Oy, Shipbuilding Completion Oy, Turun Korjaustelakka Oy, Wärtsilä Development & Financial Services Oy, Wärtsilä Finland Oy, Wärtsilä Oyj Abp, Wärtsilä Projects Oy, Wärtsilä Solutions Oy ja Wärtsilä Technology Oy Ab -nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat toimihenkilöt.
  1. Caverion Industria Oy, Caverion Suomi Oy, Citec Oy Ab, Convion Oy, Foreship Oy, Grano Oy, Insinööritoimisto Comatec Oy ja Ramirent Finland Oy -nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevista toimihenkilöistä ne, jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä.
  1. Ne toimihenkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 1.3.2017 ja joiden työnantaja on Eniram Oy.

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa ja työskentelee kotimaisessa toimipaikassa.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi (alle 4 kk).

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva toimihenkilö.

Jäsenyyttä on haettava kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Kassan hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä. Jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Jäsen voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 16 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Toimihenkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

JÄSENMAKSU

7 §

Kassan jäsenmaksu on 1,40 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintä- lain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 42,09 euroa kuukaudessa.

Jäsenmaksun enimmäismäärä sidotaan työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:n, 97 §:n ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euromäärä vastaa palkkakerrointa 1,391.

8 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua sekä jäsenmaksun indeksikorotuksella tarkistettua enimmäismäärää enintään 25 prosentilla. Jäsenmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

ETUUDET

10 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Keinohedelmöitystä ei ole kuitenkaan pidettävä korvaukseen oikeuttavana hoitona. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

    1. 80 prosenttia sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
    2. avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka; sekä
    3. 80 prosenttia psykoterapiasta silloin, kun terapia on kyseiselle jäsenelle myös Kelan kuntoutusvaroista korvattavaa;
    1. sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka;
    2. kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a) kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; sekä
    3. yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-7 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;
    • lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla.Tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta;
    1. 80 prosenttia lääkärin määräämästä sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta laboratoriotutkimuksesta ja patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta;
    2. 80 prosenttia lääkärin määräämästä sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta radiologisesta tutkimuksesta, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
    3. lääkärin määräämästä lymfa-, siedätys-, kryo- ja valohoidosta peritystä maksusta 75 prosenttia silloin, kun hoito on kyseiselle jäsenelle myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;
    4. lääkärin määräämästä sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista peritystä maksusta 75 prosenttia; sekä
    5. lääkärin määräämästä hieronnasta, osteopatia-, naprapatia- ja kiropraktisesta hoidosta peritystä maksusta 75 prosenttia;
    1. kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon kannalta välttämättömät matkakustannukset lähimpään hoitopaikkaan halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
    2. lääkärin tai muun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä
    3. kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä tai tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;
    • yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinta 200 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien tai piilolinssien hankkimisesta; sekä
    • yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Hammashoitoa korvataan enintään 200 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.
11 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että

  1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
  2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä ja seuraava korvattava ostokerta on siinä vaiheessa, kun vanhat lääkkeet on annostusohjeen mukaisesti otettuna käytetty lähes loppuun.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 10 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

12 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

13 §

Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

14 §

Kassan vastuu alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä.

Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

15 §

Jos jäsen on poissa työstään jonkin muun syyn kuin sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi, eikä saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisia lisäetuuksia kyseessä olevalta ajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 10 §:n mukaisia korvauksia voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

16 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

17 §

Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetty etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

18 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

19 §

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982).

20 §

Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

21 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

22 §

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

23 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

24 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

  1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
  2. hallituksen harkinnan mukaan 10 §:ssä ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
  3. 15 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

25 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

26 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

27 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

28 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous.

Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 80 vuotta.

KASSANKOKOUS

29 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

30 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi olla ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä. Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

31 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
  2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
  3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
  4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
  5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
  6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
  2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
  3. valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja; sekä
  4. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
32 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

33 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu, samoin kuin muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka toimitetaan sairauskassan kotisivuille: www.toimihenkilosairauskassameta.fi

34 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

35 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

36 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

37 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

38 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.

39 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

  1. ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
  2. antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
  3. huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
  4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 45 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
  5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
  6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
  7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 44 §:n mukaisesti.
40 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

  1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
  2. kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
  3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
  4. esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

42 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

LUOTTAMUSLÄÄKÄRI

43 §

Kassalla voi olla luottamuslääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

44 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

45 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

46 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kolme kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

47 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

48 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

  1. jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
  2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
  3. jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
49 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.