Säännöt

Toimihenkilösairauskassa Metan säännöt 13.5.2024 alkaen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1

Vakuutuskassan nimi on Toimihenkilösairauskassa Meta.
Kassan kotipaikka on Turku.

2

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3

Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat toimihenkilöt:

1. Aker Arctic Technology Oy
2. As BLRT ERA (vain Naantalissa sijaitsevan Turun Korjaustelakka Oy:n alueella
työskentelevät toimihenkilöt)
3. Cyient Oy Ab
4. DNY Finland Oy
5. Evac Group Oy
6. Evac Oy
7. Fiskars Finland Oy Ab
8. Fiskars Oyj Abp
9. Meyer Turku Oy
10. OÜ Baltic Premator, Suomen sivuliike (vain Naantalissa sijaitsevan Turun Korjaustelakka Oy:n alueella työskentelevät toimihenkilöt)
11. Pernotrans Oy
12. Piikkio Works Oy
13. Sentiec Oyj
14. Shipbuilding Completion Oy
15. Turun Korjaustelakka Oy
16. Wärtsilä Development & Financial Services Oy
17. Wärtsilä Energy Storage Finland Oy
18. Wärtsilä Finland Oy
19. Wärtsilä Oyj Abp
20. Wärtsilä Projects Oy
21. Wärtsilä Solutions Oy
22. Wärtsilä Technology Oy Ab
23. Wärtsilä Voyage Oy

Sekä seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevista toimihenkilöistä ne, jotka olivat vakuutettuja näiden sääntöjen voimaan tullessa:

1. Convion Oy
2. Elcoline Industrial Service Oy
3. Foreship Oy
4. Ramirent Finland Oy

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi.

Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa ja palkka maksetaan Suomesta.
Toimeentulo katsotaan pääasialliseksi silloin, kun henkilön työaika on vähintään 60 tuntia kalenterikuukaudessa.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu lyhytaikaiseksi (alle 6 kk).

Vakuutussuhde on toimintapiiriin kuuluvalle henkilölle vapaaehtoinen ja vakuutussuhdetta on haettava kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä viimeistään hakemista seuraavan kuukauden alusta.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan kotisivuilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden lopussa tai sen kuun lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.

Vakuutettu, joka työsuhteen päättymättä on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleenkassaan. Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

6

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSU

7

Kassan vakuutusmaksu on 1,50 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 52,64 euroa kuukaudessa.

Vakuutusmaksun enimmäismäärä sidotaan työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:n, 97 §:n ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euromäärä vastaa palkkakerrointa 1,558.

8

Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksu tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

9

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa kohdassa 7 mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla.

Vakuutusmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

KASSAN ETUUDET

10

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.
Etuutta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan.

Etuudesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus.
Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT ETUUDET

10.1 JULKINEN TERVEYDENHUOLTO

100 % julkisen terveydenhuollon muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista.
Etuutta maksetaan enintään Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina korvataan:

a) terveyskeskusmaksut
b) poliklinikkamaksut
c) sarjahoitomaksut
d) päiväkirurgian maksut
e) sairaalan hoitopäivämaksut (lyhytaikainen ja tilapäinen hoito)
f) kotisairaalamaksut ja tilapäinen kotisairaanhoito
g) lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot, pois lukien ajokorttitodistusmaksu

10.2 LÄÄKÄRINPALKKIOT

a) 80 % lääkärinpalkkioista, ei kuitenkaan leikkauksista tai niihin verrattavista toimenpiteistä, jotka korvataan kohdan 10.2 c) mukaan
b) 80 % luonnollisten aukkojen kautta tehtyjen tähystystoimenpiteiden kokonaiskustannuksista
c) leikkauksista tai niihin verrattavista toimenpiteistä korvataan kokonaiskustannuksista enintään 900 euroa.

Korvausta ei kuitenkaan makseta keinohedelmöityksen kustannuksista eikä yksityisellä palveluntuottajalla tehdyistä keinomunuais- ja syöpähoidoista.

10.3 HAMMASHOITO

Hammashoidon korvausta maksetaan vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle vakuutetulle.
Hammashoidoksi katsotaan myös purentakiskojen ja hammasproteesien kustannukset.
Hoidon antaja voi olla hammaslääkäri, hammasteknikko, hammashoitaja tai suuhygienisti.

Korvauksen enimmäismäärä on 200 euroa kalenterivuoden aikana annetusta hoidosta.

10.4 LÄÄKKEET

a) 100 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä sairausvakuutuslain perusteella korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla.

b) Korvaus maksetaan myös vuosittaisen alkuomavastuun osalta.

10.5 TUTKIMUKSET

a) 80 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista

b) 80 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvistä näytteenotoista

c) 80 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista

d) 80 % lääkärin määräämästä psykologin suorittamasta tutkimuksesta

Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

Korvausta ei kuitenkaan makseta vitamiini- ja hivenainetutkimuksista, terveyspakettitutkimuksista, yksityisellä palveluntuottajalla tehdyistä syöpähoitoihin tai keinomunuaishoitoihin liittyvistä tutkimuksista eikä raskauden ajan 3D- tai 4D-ultraäänitutkimuksista.

10.6 HOIDOT

a) 75 % lääkärin määräämästä lymfahoidosta
b) 75 % lääkärin määräämästä siedätyshoidosta
c) 75 % lääkärin määräämästä kryohoidosta
d) 75 % lääkärin määräämästä valohoidosta

Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

10.7 FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMUS, FYSIOTERAPIA, HIERONTA, NAPRAPATIA, OSTEOPATIA JA KIROPRAKTIIKKAHOITO

a) 60 % lääkärin määräämästä fysioterapeuttisesta tutkimuksesta
b) 60 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta
c) 60 % lääkärin määräämästä hieronnasta
d) 60 % lääkärin määräämästä naprapatiahoidosta
e) 60 % lääkärin määräämästä osteopatiahoidosta
f) 60 % lääkärin määräämästä kiropraktiikkahoidosta

Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

10.8 PSYKOTERAPIA JA PSYKOLOGIN ANTAMA HOITO

a) 80 % psykoterapiasta silloin, kun terapia on vakuutetulle myös Kelan kuntoutusvaroista korvattavaa. Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava Kelan psykoterapiapäätös.

b) 80 % psykoterapeutin tai psykologin antamasta hoidosta silloin, kun hoitoon on työterveyslääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin lähete. Hoidon antajan on oltava merkitty Valviran rekisteriin. Kohdan b) mukaista korvausta maksetaan enintään kymmeneltä kerralta kalenterivuodessa ja korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

10.9 SILMÄLASIT, PIILOLINSSIT JA SILMIEN TAITTOVIRHEIDEN KORJAUSLEIKKAUKSET

a) Silmälaseista tai piilolinsseistä korvataan enintään 200 euroa korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että vakuutussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan ennen silmälasien tai piilolinssien hankkimista ja linssien tulee olla hiottu optisesti näkökykyä
korjaaviksi.

Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, kun uudet silmälasit tai piilolinssit on hankittu sen jälkeen, kun edellisten silmälasien tai piilolinssien hankkimisesta on kulunut vähintään kaksi vuotta.

b) Taittovirheiden korjausleikkauksista korvataan enintään 900 euroa ja oikeus korvaukseen alkaa heti vakuutussuhteen alettua.

10.10 MUUT KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

a) KUNTOUTUSLAITOSTEN HOITOPÄIVÄMAKSUT
Korvataan, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua joko kokonaan tai osittain. Korvauspäätös on haettava etukäteen sairauskassasta (esim. Minnesota-hoidot)

b) LAITOSMAKSUT
Yksityisen hoitolaitoksen laitos- tai toimenpidemaksuista korvataan enintään 100 euroa/kerta.
Näitä ovat esim. lääkärikäyntien yhteydessä perittävät toimenpidemaksut, sairaanhoitajan antama hoito, kantamaksut, e-reseptit, pois lukien rokotukset, toimistomaksut ja laskutuslisät.

c) MATKAT
Korvataan sairausvakuutuslain nojalla korvattavien ambulanssimatkojen omavastuuosuus.

d) SAIRAUSKULUVAKUUTUKSEN OMAVASTUUOSUUS
Vakuutetulle vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella myönnetyn korvauksen omavastuuosuudesta korvataan kulujen mukaan, kuitenkin enintään 100 € myönnettyä korvausta kohden.

ETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

11

Näiden sääntöjen mukaisten etuuksien maksamisen edellytyksenä on, että

a) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai

b) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) tarkoittamassa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä.

Lääkärin lähete on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa.
Lähetteen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan lähetteen antamisesta.
Yhdellä lähetteellä korvataan enintään siihen merkitty määrä tutkimus- tai hoitokertoja.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

HAUTAUSAVUSTUS

12

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa.
Hautausavustus maksetaan vakuutetun tilille.

KASSAN VASTUUAIKA ETUUKSIEN OSALTA

13

Kassan vastuu etuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkaessa ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan.
Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

14

Edellä sääntöjen kohdassa 10 tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu on poissa työstään lomautuksen tai muun palkattoman poissaolon vuoksi.
Etuuksia ei myöskään suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu on ulkomaan komennuksella ja palkka maksetaan ulkomailta.
Poikkeuksena tähän korvauksia suoritetaan vakuutetulle, jolla on oikeus vanhempainloman, sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutuslain tai muun lain mukaiseen päivärahaan.

Palkattoman loman ajalta korvauksia voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

Korvausta ei suoriteta kustannuksista siltä osin, kun kustannusten maksamiseen on käytetty työnantajan rahoittamaa maksuvälinettä (esim. Smartum tai ePassi).

15

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

16

Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin hallitus katsoo, että olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17

Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palvelutuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta etuudesta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella etuusasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata kassan 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan etuus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

18

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti.
Hakemuksessa tai sen liitteissä on annettava tiedot, jotka kassa katsoo tarpeelliseksi kassan korvausvastuun arvioimiseksi.

Etuutta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.

Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.

Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä.
Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

19

Näiden sääntöjen kohdan 10 mukainen etuus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20

Jos vakuutettu on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU

21

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon etuuspäätöksestä.
Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon etuuspäätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämisestä.

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan etuuspäätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta.
Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Turun käräjäoikeus.
Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

22

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä, mitä kappaleessa neljä on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

23

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2. hallituksen harkinnan mukaan sääntöjen kohdassa 10 ja 12 määrättyjen etuuksien
lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman
mukaisesti; sekä
3. sääntöjen 14 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.

VASTUUVELKA

24

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia etuuksia ja muita määriä.
Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

25

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.
Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen
varsinaista kassankokousta.

26

Kassan alijäämän peittämiseen käytetään ensisijaisesti käyttörahastoa.
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

27

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

28

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa. Kassankokouksessa saa käyttää avustajaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

Hallituksen erikseen niin päättäessä kokoukseen saa osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

29

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni.
Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.
Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.
Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

30

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.
Varsinaisessa kassankokouksessa:

1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan
   palkkiot;
7. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja
   varajäsenten tilalle;
8. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö;
9. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat

31

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

32

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

33

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot julkaistaan kassan kotisivuilla.

34

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa vakuutettujen nähtävinä.
Asiakirjat on oltava nähtävinä myös kassankokouksessa.

Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa.
Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

35

Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.
Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa.

36

Asiasta, jossa ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee.

Jos asia on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.
Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

37

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä.
Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

38

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

39

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt, sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidonvalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia
toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä
toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli-tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

40

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

42

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

43

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan
toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

44

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämäksi.
Kassa ei saa antaa takausta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

45

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

46

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

47

Kassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

1) jos vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;

3) jos se on sääntöjensä mukaan purettava;

4) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

48

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.